Italian junamatkailun peruskurssi [10 eop]

Muutaman kuukauden Italiassa junailun jälkeen rohkenen kirjoittaa tämän peruskurssin kurssikirjan. Kurssin käytännön osuuden suorittaminen on jokaisen kurssille osallistujan omilla harteilla. Päivitetty 3.6.2011 uusien kokemusten vuoksi.

Kappale yksi: Ole ajoissa ja säästät rahaa

Tällä en ota kantaa Italian junien ajallaan liikkumiseen vaan junalippujen varaamiseen/ostamiseen. Junalipun hinta riippuu ostohetkestä ja ns. paremman luokan juniin on saatavilla edullisestikin lippuja vielä viikkoa ennen junan lähtöä. Mutta, heti kun tiedät milloin haluat matkustaa, hanki lippu. Halpoja lippuja ei toki löydy suuria määriä viikonloppujen tai ruuhka-aikojen juniin, joten käytä muutama tovi aikaa trenitalian sivuilla löytääksesi ratkaisu. Ks. kappaleen kaksi kuvat.

Kappale kaksi: Käytä nettiä ja säästä rahaa!

Kaiken tarpeellisen tiedon löydät trenitalia.com-osoitteesta. Sieltä löytyvät tiedot junista, hinnoista ja mahdollisista lakoista (sekä mm. tarjouksista). Lippuja löytyy useista eri hintaluokista useilla eri ehdoilla. Base- peruslippu, Flexi - muutosoikeus ja Mini - ei muutosoikeutta. Katso kuvat alta, klikkaamalla suurenee.

Luotto/verkkomaksuoikeudellisen kortin haltijoille on mahdollista ostaa lippu kokonaisuudessaan netissä jo Italiassa. Jos olet Italiassa jo ennen matkustuspäivää, voit varata lipun nettisivujen kautta ja käydä maksamassa lipun tiskillä tai Self Service-kiskalla asemalla 24h ennen junan lähtöä. Netistä ostamasi lippu on usein ticketless-lippu, eli hyppäät junaan pelkän PNR-numeron kera, jonka avulla konnarit tunnistavat sinut.

Tietenkin voit ostaa lipun myös self service-automaateista (löytyy myös minihinnat tarjolta) tai tiskiltäkin. Tiskille mennessä varaa aikaa, sinne ei pääse jonottamatta.

Kuvakaappaus Trenitalian nettisivuilta. Matkaksi valittu Padova-Milano (etusivun hakukenttiin) ja seuraava sivu näyttää tältä. Pääset valitsemaan junaa ko. kellonajoista. Tutte le soluzioni-kohdasta saat kaikki tarjolal olevat yhteydet - eli myös paikallisjunayhteydet vaihtoineen. Valitset haluamasi junan ja klikkaat procedi.

Kuvakaappaukset Trenitalian sivuilta. Valittuasi junan pääset tämän näköiselle sivulle, jossa pääset siis valitsemaan haluamaasi lipputyyppiä. Näissä kahdessa kuvassa on valittu eri junat (ensin 11.18, sitten 14.18). Perushinta on molemmissa sama, mutta minihinta on jo poikkeava. Reilaajille (interrail) tiedoksi, että paikkavaraus tarvitaan Italiassa lähes kaikkiin juniin ja sen pystyy hankkimaan netistä kun valitsee Altri Prezzi-kohdasta Global Pass.

Kuvakaappaus trenitalian sivuilta. Ajoissa oleminen kannattaa, ainakin minihintojen suhteen. Matka Padovasta Milanoon nyt vain 14 euroa, mutta päiväkin oli valittu kesäkuun loppuun.

Kappale kolme: Mikä juna, mikä hinta?!

Italiassa liikkui lukuisia erilaisia junia, paikallisjunat, ic- ja eurostar-junat, freccibiancat, -argentot ja -rossot sekä yöjunat. Näiden lisäksi kulkee toki kansainvälisiä junia Espanjaan, Ranskaan, Sveitsiin, Itävaltaan jne.

Kaikista matkustamistani junista on löytynyt wc, toimii samalla tavalla kuin suomessakin (eli ei käyntejä asemilla jne.)

Kappale 3.1 Paikallisjunat

Paikallisjunat treno regionale (kunnoltaan laidasta laitaan, ks. kuva.) ovat hitaimmat mutta myös perushinnaltaan halvimmat, ne myös antavat mahdollisuuden maisemien ihailuun paremmin. Paikallisjunat kulkevat nimenomaan eri alueiden välillä, eli samalla paikallisjunalla et pysty matkustamaan ilman vaihtoja alueelta toiselle.

Lipun pystyt hankkimaan kuitenkin jo alkupisteestä loppupisteeseen (matkustat ns. kilometrilipulla), tai voit ostaa jokaiselle välietapille oman lippusi.

Matka- ja hintaesimerkkejä:
Padova-Venetsia / Padova-Vicenza - 40km, 45min-1,5h 3€
Padova-Gardajärvi - 140 km, 1,5h, 9€
Padova-Brescia - 150 km, 1,5h, 10 €

Matkani Firenzeen tein paikallisjunien yhdistelmällä, hintaa tuli yhteensä n. 15 euroa. Ensin Padova-Bologna, Bologna-Prato ja Prato-Firenze. Tämä johtuu tosiaan noista edellä mainituista Italian alueista. Padova on Venetossa, Bologna Emilia-Romagnassa ja Prato Toscanassa.

Ruuhkatuntien junat ovat usein aivan täpötäynnä ja jos tulet väliasemalta kyytiin, voi istumapaikka olla hankalasti löydettävissä. Puolisen tuntia menee seistessä mutta yli tunnin matkaaminen alkaa tuntua jo ikävältä. Konnarit tarkistavat liput hyvin harvoin. Kuulutukset vain italiaksi.

Kappale 3.2 IC ja Eurostar-junat

IC-junat (kutakuinkin vähän fiinimpi Suomen pikajuna = vanha IC) kulkee pitkiä matkoja edullisempaan hintaan. Junassa kulkee myös ravintolakärry. Matka Padovasta Riminiin kesti noin 2,5h ja maksoin muistaakseni 21 euroa. Paikkavaraukset. Kuulutukset italiaksi ja englanniksi.

Eurostar-junat ovat hieman IC-junia hienompia, niissä on useimmiten 6 hlö kabinetit, joissa voi olla vähän inhottava istua pitempiä matkoja, kun löhöämään ei helposti pääse. Liput kai tarkastetaan aina, omalla kohdallani tuli tarkastus tosin vasta ihan loppumatkassa (n. 1h Roomasta lähdön jälkeen). Eurostarilla matkasin Roomasta Perugiaan, hinta n. 20 e. Paikkavaraukset. Kuulutukset italiaksi ja englanniksi.

Kappale 3.3 Freccia-perhe

Freccia-perheen junat ovat Italian junaperheen hienoudet ja mainostetuimmat (Pendoliinot, jotka (yleensä) toimii (paremmin kuin Suomessa), näissä junissa on aina paikkavaraukset. Näistä vanhimmat (vain 200km/h) ovat Frecciabianca-junat, jotka kulkevat mm. Venetsian/Bolognan (ja Padovan) kautta Milanoon. Normilippu Milanoon (~2h) maksaa 30e (vs. taajamajuna (~3h) 12,45e). Mutta ajoissa ja ei niin suosituilla junilla liikkuessa bianca-junaan on mahdollista saada Mini-lippu hintaan 9-14e (ostaessa kolmea päivää ennen lähtöä). Tosin vielä 24h ennen junanlähtöä on mahdollista saada lippu halvemmalla (mm. Padova-Brescia 24e -> 17 e)! Liput tarkastetaan aina! Kuulutukset italiaksi ja englanniksi.

Frecciargento (250km/h) matkaa Rooman ja Venetsian/Veronan väliä, tällä tulin itse Perugiasta siirtyessäni Firenzen ja Padovan välisen matkan. Hyvin yleellinen "siistimpi" Suomen Pendolino. Hyvät penkit :) Liput tarkastetaan aina. Junissa on sähköpistokkeet läppärin/puhelimen latausta varten ja tv-ruuduista voi seurata missä päin matkaa tehdään. Sama Mini-lippuhintasysteemi ja muistaakseni netti saatavilla. Ja ei muuten pysähdy jokaisella asemalla! Kuulutukset italiaksi ja englanniksi.

Frecciarosso (360km/h) matkaa mm. Rooman ja Milanon/Torinon välillä. En ole saanut vielä kunniaa tutustua tähän hirmuvauhtia matkaavaan junaan, mutta sen aika koittaa Torinon reissun tehdessäni. Kuvittelisin että liput tarkistetaan tässäkin aina ja mini-hintoja löytyy :) Mm. Rooma-Napoli (1h) maksaa normaalihintaisena 45e ja minihinnalla esim. 36 e(vs. IC 22e, 2h).

Kappale 3.4 kansainväliset junat

Kansainvälisistä junista sen verran, että niitä kulkee ja paljon ja vaikka minne. Itse matkaan Sveitsiin junalla kesäkuussa ja tänään kävin hankkimassa liput. Padova-Milano-Brig tuli maksamaan 33 e (minihinnalla), normaalihinnoilla n. 66e.

Kappale 3.5 Halvin juna

Halvimman junan ja junayhteyden löytäminen vie aikaa ja hermoja. Joskus ei halpoja paikallisjunia löydy kuin aikaisten aamulla ja myöhään illalla pidemmille väleille, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö paikallisjuna löytyisi. Kuten jo paikallisjunista kertoessani huomautin, paikallisjunat kulkevat vain alueen sisällä.

Rahaa säästyy paikallisjunalla?

Matka Riministä Padovaan maksaa ~21 e, paikallisjunat Rimini-Bologna ja Bologna-Padova maksoivat n. 15 e, tosin Bolognassa oli turistikierrosaikaa n. 3h.

Rahaa säästyy olemalla ajoissa?

Matka Milanoon paikallisjunalla kestää n. 3h, frecciaperheen junilla n. 2h, mutta lippujen hinnassa - jos minihintaan tyytyy - ei homma näy. Matka Milanoon maksaa n. 13 e paikallisjunalla ja Minihintainen Frecciaperheen lippu 9-14 e (norm. 30e).

-> Elämä on valintoja täynnä!

Kappale neljä: Toiminta asemalla

Älä roskaa - se on kiellettyä ja rangaistavaa.

Muista leimata lippu oranssissa boksissa (ymmärtääkseni vain paikkavarauksettomiin paikallisjuniin, mutta ei se pahaa tee jos kaikki liput leimaa), joita löytyy asemalta ja vielä laitureiltakin, lippu on voimassa 6h leimauksesta. Jos unohdat leimata lipun, saatat joutua maksamaan sakon. Ollessani itse matkalla Firenzeen, jouduin tekemään hyvin ajallisesti tiperän vaihdon (3 min) ja laiturin "suulla" ei ollutkaan leimauslaitetta. Onneksi junan ovella oli konnari, jolta sain merkinnän lippuuni (ymmärsi vaihtoajan pienuuden). Tähän en kuitenkaan suosittele luottamaan aina - paluumatkan liput leimasin kaikki jo Firenzessä.

Useimmilla isoilla asemilla on lukuisia laitureita, yritä selvittää laituri jo etukäteen ja säästät aikaa. Tämä onnistuu ainakin itse puhelimeeni lataamallani Orario Trenitalia-ohjelmalla.

Kuulutuksia kuuluu usein (Italiaksi, vain tärkeillä turistiasemilla englanniksi) ja junista ilmoitetaan aina junan numerolla. Aiotun matkustusjunan numero kannattaakin hokea päähän numeroina "2,3,4,5" (due, tre, quattro, cinque), jolloin omaa junaa koskevat kuulutukset tulee huomattua paremmin. Laitureilta saattaa lähteä 5-10 minuuttia aiemmin toinen juna ja näytöt eivät ole aina ihan ajantasalla.

Joskus junat ovat myöhässä (ritardo) - mutta joskus eivät. Oman kokemukseni perusteella Suomessa on asiat huonommin. Suurin minuuttimäärä on ollut 20 min myöhässä lähtöasemalta, mutta perille ollaan saavuttu 5 min myöhässä.

Kappale viisi: Lakkoillaanko?

Italialaiset tykkäävät pitää 24h lakkoja, mutta niistä onneksi tiedotetaan varsin hyvin ennakkoon. Hyvä sivusto, jonne päivitetään lakkoajankohtia on http://www.summerinitaly.com/planning/strike.asp. Lisäksi trenitalian sivuilla on hyvin informaatiota lakon vaikutuksista junaan. Usein tärkeimmät junat liikkuvat myös lakosta huolimatta, aamun ja iltapäivän ruuhkajunat ajetaan ja myös muita junia jos väkeä vaan saapuu töihin. Mutta tiedon junien liikkumisesta saa vasta asemalla, mutta vaikka juna lukisin listassa se ei välttämättä tule ja vaikka pääsisitkin junaan, se ei välttämättä kulje loppuun asti. Yritä siis välttää liikkumista lakkopäivänä jos suinkin mahdollista, omien hermojesi vuoksi.

Tärppilista tenttiin:
1) Liiku ajoissa ja mieti paljon haluat maksaa!
2) Mieti kauan haluat istua - vai istutko ollenkaan!
3) Muista leimata lippu!
4) Turvallista matkaa!

[eop - elämän opintopiste, kurssilaajuus tarkoittaa tarpeeksi montaa tuntia, kurssisuoritukseen vaaditaan matka tarpeeksi monella erilaisella Italian junalla (ei tarkoita suomessa tehtäviä)].

Read more...

Matkustan ympäri Italian maan

Viimeisen 10 päivän sisällä olen viettänyt aikaani Padovan lisäksi myös Ferrarassa, Chioggiassa, Riminillä ja Bolognassa. Koska kurssit ovat ma-ke jää loppuviikko hyvin tyhjäksi reissailulle ympäri Italiaa.

- 31.3.2011 Ferrara -

Ferraran vanha kaupunki on päässyt maailmanperintölistalle kulttuurikaupunkina sekä lisäksi arkkitehtuurinsa vuoksi. Kaupunkiin pääsee helposti junalla ja reissasimmekin Annen ja Josen kanssa tunteroisen verran etelämmäksi Padovasta. Sääkin oli jälleen aurinkoinen ja rusketusrajat alkoivat pikkuhiljaa muodostua.

Naiset ja aseet, vaarallinen yhdistelmä? Estensen linnan vieressä.

Aivan älyttömän upea Ferraran (San Giorgion) katedraali. Osin goottisen ja osin romantiikan aikakausilla rakennettu. Suu loksahti auki useampaan otteeseen sisäpuolella.

Ferrarassa oli myös tivoli :) Kutakuinkin samanlaisia laitteita kuin Suomen Tivolissakin, mikä ei ole tietäänkään ole mikään ihme, Italiassa tehdään ja suunnitellaan huvipuistolaitteita yllättävän paljon.

Yleistä kaupunkikuvaa

- 3.4.2011 Chioggia -

ESN Padova järjesti reissun pikku-Venetsiaan eli Venetsian isosiskokaupunkiin Chioggiaan. Isosisko siksi, että se on rakennettu ennen Venetsiaa, mutta pikku-Venetsia, koska se on pienempi kuin Venetsia. Kaupungin läpi virtaa samaan tapaan kanaalit, tosin gondoleita ei pahemmin näkynyt. Kiertelimme kaupunkia ja onneksi kävimme sisällä vain yhdessä neljästä esitellystä kirkosta, ei ne niin erikoisia kuitenkaan ole. ESN:n oppaatkin olivat täysin erilaisia kuin Feltren reissulla vaikka mukana oli samaakin lössiä. Huikeita maisemia näimme Chioggian kellotornin huipulta sekä noin tunteroisen veneajelulla. Sää suosi jälleen kerran :)

Yksi kanaaleista ja minä

Maisemia kellotornin huipulta

Chioggian "Rialton" silta

Ei ois kyllä yhtään hassumpaa päästä purjeveneellä seilaamaan noissa maisemissa ja sääolosuhteissa

Auringonlasku Chioggian tyyliin

- 7.4.2011 Rimini & Bologna -

Kansallisoikeuden, eli äänioikeuden, toimeenpanemiseksi Italiassa täytyi matkustaa Padovan ulkopuolelle. Lähimmät paikat olisivat olleet Milano, Firenze ja Rimini. Kuhunkin maksaa junaliput melkolailla samanverran, jossei jaksa alkaa Trenitalian kanssa leikkimään (josta kerron seuraavassa blogitekstissä lisää). Päätin lähteä heti aamutuimaan torstaina Riminiä kohti ja ic-junassa torkkuen lähes 3 tunnin kuluttua saavuinkin Riminin asemalle, josta tallustelin Suomen kunniakonsulaattiin äänestämään. Äänestyksen jälkeen tutustuin vanhaan kaupunkiin ja kävin tallustelemassa rannalla. Sinällään Riministä ei mitään sen kummempaa löydykään, hiekkaa kyllä useampi (15) kilometriä. Huhtikuussa eivät suuret turistimassatkaan olleet vielä tiellä :D

Hyvin oli merkitty äänestyspaikka :)

Piazza Tre Martiri - Kolmen marttyyrin aukio, jossa toisen maailmansodan aikaan kolme siviiliä hirtettiin paikalta perääntyvien natsien toimesta

Augustuksen riemukaari

Ihanan värikästä

Vielä melko tyhjä merenranta

Ja vesi olisi kyllä ollut jo uimakelpoista mutta tyydyin kahlailuun

Ja sitten junalla kohti Bolognaan. Halusin säästää rahoja, joten näppärästi taajamajunalla Riministä Bolognaan, josta pääsee taajamajunalla Padovaan. Kävin siis tsekkaamassa Italian ensimmäisen yliopistokaupungin, jossa rakennuksetkin on merkitty vain "Università degli Studi", ei mainintaa kaupungista, sillä ei muissa Italian kaupungeissa ollut yliopistoja! Olin Bolognassa päivän kuumimpaan aikaan eli klo 15-18 ja todellakin siellä sai paahtua. Suomalaiset tuntevat Bolognan parhaiten Spaghetti Bolognesesta, jota kylläkään bolognalaiset eivät ikinä syö spaghettin kera. Yliopisto-opiskelijoille tutuksi on tullut myös Bolognan prosessi/julistus/sopimus, jonka vuoksi Suomessakin täytyy opiskella ensin kandidaatti- ja sitten maisteriopinnot.

Patsaita ja kaiverrettuja marmoritauluja löytyy joka puolelta ja ovat toinen toistaan kauniimpia ja upeampia

Bolognan kuuluisat "kaksoistornit". Näitä puolustustorneja oli muinoin reilusti yli sata kaupungissa, mutta nykyään jäljellä on enää muutama, joista nämä kaksi kuuluisimmat. Ne ovat aivan keskellä kaupunkia ja molemmat ovat jokseenkin vinksallaan, lyhyempi enemmän kuin pitempi.

Muistolaatta Bolognan rautatieasemalla tapahtuneesta terroristi-iskusta vuodelta 1980.

Read more...

"Minusta tuntuu, että me ollaan oltu täällä jo aiemmin"

Viime viikolla tein kaksi reissua Padovan ulkopuolelle, hieman enemmän omatoimisen reissun Gardajärvelle 9 muun erasmuksen kanssa sekä ESN Padovan (vaihtariorganisaatio) järjestämänän reissun Feltreen ja Pedavenaan.

Osa 1: Lago di Garda

Gardajärvi oli kaunis ja päiväkin oli mitä mainioin, 20'c:n tietämillä auringon porottaessa. Gardajärvelle pääsee Padovasta n. 7 eurolla (1,5h junassa)/suunta, joten lompakkoakaan reissu ei rasittanut matkustamisen suhteen. Matkaseurana oli uusia tuttavia toisesta asuntolasta, joukko saksalaisia sekä irkku, portugalilainen ja romanialainen, suomalaisia kalpeanaamoja edustamassa oli minun lisäkseni Essi. Olin toki unohtanut ottaa aurinkorasvan kämpiltä matkaan, joten ennen PAdovasta lähtöä kävin desparista hakemassa törpön ainetta. Koska rasva ei ole tämän hetken sesonkituote oli se vähän huonosti löydettävissä, mutta kauppasedän avustuksella se löytyi. Kerroin olevani suomesta ja setä antoi korkeimmalla suojakertoimella (20) varustetun sprayn.

Perjantait tuntuu olevan suosittuja matkustelupäiviä, joten päädyimme istumaan matkan vaunujen väliosassa ovien kohdalla. Mikäs siinä poristessa ja nauttiessa aamupalaa. Opetin myös samalla lunchin ja lunchlunchin / beer ja beerbeer:n eron. Jäimme ulos Desenzano di Gardalla ja nautimme lunchin (panini jne.). Tallusteltin ympäri ämpäri etsien järveä ja laivaa jolla pääsisimme Sirmioneen. Matkalla nähtiin kauniita värikkäitä taloja, minusta olisi ainakin kiva asua pinkissä, turkoosissa tai lilassa talossa.

Matkaseurue

Sirmioneen päädyttiin kuitenkin lautalla nauttien kauniista maisemista ja ei niin kauniista tarinoista.. Sirmionessa on nähtävää yhdelle iltapäivälle tarpeeksi vähän, joten tuskin mitään tärkeää jäi näkemättä. Välillä tuntui, että kaikki tiet veivät paikkaan A, vaikka kuinka yritti päästä muualle. Sirmionea ympäri kävellessä näki mitä hassumpia lintuja, kauniimpia kukkia ja paljon soraa. Suuresta etsinnästä huolimatta emme löytäneet kunnon hiekkarantaa auringon palvontaan. Kuuma päivä toki edellytti myös jäätelön nauttimista ja Italiassa osataan tehdä gelatoa kyllä ihan mistä vaan.

Pistaasipähkinä - panna cotta - kiwi-jäätelö (Essi taustalla).

Päivän jännimmät hetket aiheuttivat joukkoliikenne. Pyöriteltiin lähinnä peukaloita ja pyörittiin ympyrää reilun tunnin ajan ennen bussille lähtöä, joka oli toki myöhässä. Bussin piti lähteä klo 18.12 ja olla asemalla 18.35, junan lähtiessä klo 18.51. Bussi tuli 10 minuuttia myöhässä Sirmionen pysäkille ja jännitys alkoi nousta junaan ehtimisestä, seuraavan halvan junan lähtöön oli kuitenkin muutama tunti. Suunnitelmat Ehdimme ajoissa-operaatioon lyötiin lukkoon bussissa, Domenico hommaa liput kaikille ja Josef&Greg juoksee jo paluulippunsa ostaneina junaan pitämään sen paikoillaan. Kello tikitti ja tikitti, aseman edessä oltiin n. klo 18.50 ja siitä juosten asemalle. Luojan kiitos juna oli 5 minuuttia eli juuri tarpeellisen määrän myöhässä ja pääsimme kohti kotia.

Lisää kuvia fb:ssä.

ps. julkisilla liikennevälineillä 10 min aikaväli ei ole tarpeeksi...

Read more...

Carnevale di Venezia

Lauantaipäivän kunniaksi päätin lähteä vierailemaan naapurikaupungissa Venetsiassa ja sen kuuluisilla karnevaaleilla. Olin ajatellut tehdä reissun jo aiemmin viikolla, peläten pahinta ruuhkaa juurikin tälle viikonlopulle, mutta kouluhommien vuoksi ei aikaa sille löytynyt. Ruuhkaan huomasi jo Padovan rautatieasemalla, olin päättänyt etten maksa 15 euroa reilun puolen tunnin junamatkasta vaan matkustaisin taajamajunalla (3e). Kaksi paikallisjunaa oli lähdössä noin kymmenen minuutin aikaerolla, mutta kun toinen oli myöhässä 30 min kaikki padovalaiset pyrkivät toki siihen toiseen ajoissa olevaan - kuten muillakin asemilla kaikki olivat tehneet. Totuus oli siis se, että paikallisjuna oli täynnä, siis ihan täynnä. En mahtunut sisään! Maksoin 15 euroa Frecciargentoon päästäkseni ja saavuin Venetsiaan samaan aikaan kuin tuo edellä mainittu täpötäysi juna.

Mutta niihin karnevaaleihin. Kävelystä on muodostunut harrastus numero yksi, joten päätin tallustella kohti San Marcon aukiota, joka toimii karnevaalien keskuspaikkana. Pahemmin ei tarvitse miettiä miten aukiolle pääsee, sillä koko matka (n. 2,5 km) on markkinakojua toisen perään ja matkalla näkyy silloin tällöin myös karnevaaliasusteisia venetsialaisia (tokihan tuo koko 2,5km oli lähes tulkoon yhtä jonoa). Osa turisteistakin oli toki pukeutunut omiin karnevaaliasuihinsa. San Marcon aukio oli tupaten täynnä porukkaa ja suurella lavalla oli käynnissä Paras karnevaaliasu-semifinaalit. Kameroiden salamavalot välkkyivät koko ajan ja voisin vannoa näkyväni aika monen turistin valokuvassa taustalla :)

Karnevaaleille ei voi osallistua hankkimatta omaa maskia/kaunistusta iholle. Maskit maksavat koosta riippuen 5-20 euroon ja jos ihan posliinista valmistetun haluaa niin lompakosta on löydyttävä 50+ euroa. Katsellaan posliinisen maskin hintoja uudelleen sitten parin viikon päästä, jospa olisi hinnatkin jo pudonneet hiukkasen. Heti rautatieaseman edessä "torilla" on lukuisia meikkitaiteilijoita töissä ja 8-10 eurolla sai naamataulunsa kaunistettua (tai rumennettua) mieltymystensä mukaisesti.

Ja loppuun muutamat pakolliset kuvat (facebookista löytyy lisää):

Perinteisiä asuja:

Liisa Ihmemaassa

Barbababat

Ja tää kuva piti ottaa ihan vaan oman helmikuussa hyväksytyn kandidaatin työn kunniaksi :)

Read more...

Padova: Finally here!

Perugiasta Padovaan on reilun 4h junamatka, yhdellä vaihdolla Firenzessä. Jälkimmäisen osuuden pääsin matkaamaan Ferroargento-junalla, eli suomalaisittain Pendolinolla. Helsinki-Lpr väliä matkatessahan ei Pendolinolla ja IC:llä ole muuta eroa kuin hinta (ja että Penkku on herkemmin myöhässä), mutta Firenzen ja Padovan välillä oli vain yksi pysähdys Bolognassa. Juna matkaa Firenzen ja Bolognan välin lähes kokonaisuudessaan tunnelissa, Apenniinien poikki käyden. Matkaseurasta oli kommentit Facebookissa, jääkööt ne sinne.

Padovassa on reilut 200 000 asukasta ja verrattuna 50 000 henkeä pienempään Perugiaan on meno aivan erilainen. Perugian keskusta on niin pieni, että sen laidalta toiselle kävelee 20 minuutissa. Padovassa en ole 20 minuutissa päässyt edes puoleen väliin keskustaa asunnoltani lähtiessä. Joukkoliikenne kuitenkin pelaa hyvin, linjoja on lukuisia ja kaupungin poikki matkaa myös raitiovaunu (yksi linja). Lippu maksaa huikeat 1,10e ja 10 lipun setti maksaa 10 euroa. Kaupunki on siis jo hyvän kokoinen ja keskustaankin on helppo eksyä. Luojan kiitos tulin hankkineeksi älyluurin ennen matkaan lähtöä, navigaatio-ominaisuutta on tullut käytetyksi jo useammin kuin kerran kämpille/muualle päästäkseen.

Pyörän hankkiminen taitaa kuitenkin tulla kysymykseen, ettei täällä ihan pääsisi laiskistumaan ja kuulopuheiden mukaan maksaa noin 10-20 euroa. "Polkupyörää metsästän..."

Read more...

12 h matkustamista – tuttu juttu pohjoisen kulkijalle

Kirjoitettu
31.1.2011


Lento lähti Oulusta heti aamutuimaan klo 6.45, mikä tarkoitti sitä, että Kempeleessä/Kempeleellä (valitse oikeampi) herätyskello soi klo 5.00 ja kohti lentokenttää lähdettiin klo 5.25. Onneksi aikaa oli tarpeeksi, sillä olin onnistunut täyttämään molemmat kapaasit, sekä ruumaan menevän että käsimatkalaukun, liian raskaiksi. Sen siitä sai kun teki viime hetken shoppailuja Zeppeliinissä. Tavaraa siis tuli heittää ulos tai maksaa 60 e – ei tarvinne miettiä mitä tein. Kannattaa siis punnita tavarat ennen lähtöä.

Lento Riikaan sujui hyvin näpsäkästi ja varsinkin välilaskun jälkeinen Turku-Riika osuus hurahti hetkessä. Riikassa 1,5 tunnin vaihtoajan aikana ehti hyvin syödä terveellisen aamiaisen. Lento Roomaan (lähes 3h) kului laina-aparaatilla tv-sarjoja ja piirrettyjä katsellessa – siitä ilosta piti maksaa 9 euroa, mutta olipahan jotain tekemistä (matkalukemiskirjat oli Oulun lentokentän roskiksessa). Roomassa odoteltiin taas matkalaukkuja, joka onneksi tuli perille ihan samanlaisena kuin oli Oulusta lähtenytkin.

Rooman keskustaan päästäkseen sai sitten valita kalliimman junakyydin tai halvemman kyydin suoraan naaman eteen tyrkyttämään tulleen herran minibussilla. Valitsin junan. Junalipun osto oli hämmentävää, suomalaiseen tapaan tottuneena ajattelin, että lippuja saa vain yhdestä puljusta mutta kyllähän niitä myyntikojuja riitti useampikin, lisäksi alueella oli lipunmyyntiautomaatteja. Puljusta ostettaessa lippu maksoi 15 euroa, euroa vähemmällä olisi selvinnyt automaatista (jonne en kuitenkaan osannut siis ”aukiolle” saapuessani suunnata). Juna Rooman lentokentältä Terminin päärautatieasemalle kesti reilut 30 minuuttia ja sen aikana tuli ihmeteltyä useampaan otteeseen rajan varrella asuvien pyykinripustustouhuja. Pyykkiä näytti kyllä kuivuvan myös ikkunan pielillä Rooman keskustan kerrostaloissakin.

Mutta Terminin päärautatieasema on kyllä ensikertalaiselle täysin hämmentävä paikka, lähes puolen kilometrin kävelyn jälkeen tuli mahdollisuus nousta ylätasanteelle, josta junalippujen ostaminen onnistui. Lippujen myyntipisteitä löytyy kahdesta eri linjasta – A(Junat x ja y) ja B (junat z, å, ä, ic) – ja oikeaan jonoon on osattava astua, jotta lipun saisi. Testasin onneani kuitenkin lippuautomaatilta ja käteeni tulostuikin kaksi lippua, joista toisessa oli alkupäänä Termini ja toisessa päätepysäkkinä Perugia – onnistunut osto! Terminin infotauluihin oli merkitty hyvin hämmentävästi sekaisin erilaisia junia, eri lähtöajoilla. Kun lähtöraiteitakin on 24 kappaletta, oli onni, että ehdin ostaa lipun reilusti ennen lähtöä. Lopulta pienen sompailun ja avun pyytämisen (sitä saamatta, koska italialaisten englannin kielen taito on varsin heikko) jälkeen oikea juna ja vaunu löytyivät. Kyseessä oli IC-luokan juna, jossa penkit muistuttivat suomalaisen pikajunan penkkejä – pehmeät ja hyvät! Jopa kolmeen vaihtoon tottuneella oli suorastaan kotoisaa hypätä junasta pihalle ja vaihtaa uuteen junaan. Italian taajamajunat ovat hyväkuntoisia ja miellyttäviä matkustaa. Pian edessä siinsi jo Perugia ja reilu 12 tunnin matka pohjoisesta etelään oli suoritettu.

NiceToKnow: Italiassa junaliput pitää leimata itse ennen junaan astumista. Etsi siis joko asemalta sisältä tai ennen laitureita pieni oranssi/keltainen pömpeli ja tunge lippu sisään!

Read more...